< Previous10 KOTITALO | 2–2025 KÄY PEREMMÄLLE OUTI KAINIEMI KUKA HOITAA? Kuka tekee sähkösopimuksen? Hallitus valitsee sähkönhankintakumppanin, jonka tehtävänä on hankkia yhtiölle huokeaa sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä. O iva Isännöinnin tiimipäällikkö Ari Tikkasen mukaan sähkökulut muodostavat useimmiten varsin pienen osuuden taloyh- tiöiden kokonaiskuluista. Useimmissa taloyhtiöissä hallitus voikin tehdä sähkön hankintasopimuksen, kunhan hankinnassa pitäydytään yhtiökokouksen hyväksy- män talousarvion puitteissa. Tavanomaisesti isännöitsijä hoitaa kilpailutuk- sen ja valmistelee päätösesityksen hallitukselle. – Lähes kaikki ammatti-isännöitsijöiden hoita- mat taloyhtiöt tekevät sopimuksen jonkin energian hankintapalveluntarjoajan kanssa. On tavallista, että isännöintitoimisto kilpailuttaa kerralla kaikkien taloyhtiöidensä sähköhankinnan. Näin pienemmät taloyhtiöt hyötyvät volyymihinnoitte- lusta, Tikkanen kertoo. Taloyhtiö antaa valitulle hankintakumppa- nille tiedot sähkönkulutusprofiilistaan sekä valtakirjan, joka oikeuttaa sähköyhtiön ostamaan asiakastaloyhtiön tarvitseman sähkön pohjoismai- sesta sähköpörssistä. Ostot hajautetaan ajallisesti. Näin kevennetään riskiä liian kovasta sähkön hinnasta. – Valtaosa sähkön hankintakiinnityksistä seuraa- ville 1–3 vuodelle tehdään jo varhaisessa vaiheessa. 10–20 prosenttia sähköstä hankitaan lähempänä käyttöhetkeä, jolloin voidaan hyödyntää sähkö- pörssin edullisimpia spot-hintoja. Tuomas Lehtonen11 KOTITALO | 2–2025 KÄY PEREMMÄLLE SANAKIRJA RAKENNUSTEN julkisivut ovat koe tuksella lisäänty vien viistosateiden vuoksi. Viistosade on tuulen riepotte lemaa sadetta, josta päätyy julkipinnoille jopa 50–80 pro senttia. Viistosateet ovat seurausta ilmaston lämpene misestä. Talvilämpötilojen noustessa lumisateet vähenevät ja vesisade lisääntyy vuodenaikoina, jolloin kui vumisolosuhteet ovat heikot vähäisen auringonsäteilyn vuoksi. Lumen sataminen viistoon ei ole rakennuk sille yhtä armoton kuin vetenä tuleva viistosade. Ongelmaksi viistosateet muo dostuvat silloin, kun julkisivuille päätynyt kosteus ei pääse kuivumaan. Kiinteistönomis tajien on tärkeää huolehtia julkisivun suojaamisesta esimerkiksi ikkunapellityksillä ja räystäillä sekä lisäksi siitä, että seinärakenteeseen päässyt kosteus pääsee pois tai kuivuu. PS LÄHDE: YLIOPISTONLEHTORI TONI PAKKALA, TAMPEREEN YLIOPISTO viistosade KELTANOKKA VUOKRATALOYHTIÖT ovat kiinteistöosakeyhtiöitä, jotka toimivat kuten osakeyhtiöt, joten päätöksen isännöinnin vaihtamisesta tekee hallitus. Tuetuissa vuokratalo- yhtiöissä taloyhtiön toimin- taan vaikuttaa osakeyhtiölain lisäksi laki yhteishallinnosta vuokrataloissa. Lain tehtävänä on turvata asukkaiden vaikut- tamismahdollisuudet omaa asumistaan koskevissa asioissa. Taloissa on asukastoimikunnat, joiden yhtenä tehtävänä on tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausuntoja isännöinnin järjestämisestä. Jos tällaisessa vuokratalossa vaihtuu vain isännöitsijä mutta ei sopimuksen sisältö, asukas- toimikuntaa ei tarvitse kuulla, koska silloin ei päätetä isän- nöinnin järjestämisestä. Mutta jos muutetaan isännöintisopi- muksen sisältöä ja isännöitsi- jältä toivottuja tehtäviä, asukas- toimikunnalla on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. Isännöintiä vaihtaessa on tär- keää ensin selvittää, mitä vaih- tamisella haetaan, ja ollaanko tyytymättömiä isännöitsijään vai sopimuksen sisältöön? Joskus tilanteen parantami- seksi riittävät keskustelut ja isännöinti sopimuksen päivittä- minen. Hallitushai Miten isännöitsijä vaihdetaan vuokrataloissa? Vastaus: Kysymys: MYYTINMURTAJA YLEISESTÄ saunasta voi saada infektion, mutta kovin todennäköistä se ei ole. Sauna on yksi puhtaimmista paikoista, mutta lämpö ei tapa kaik kia bakteereja, joten täysin steriili paikka sauna ei ole. Taloyhtiön saunasta, tai mistä tahansa yleisestä saunasta, voi huonolla tuurilla saada mukaansa esimerkiksi noroviruksen, flunssan tai jalkasienen, jos aiemmat saunojat ovat löylytelleet oireisina. Saunatartunnat ovat kuitenkin harvinaisia suomalaisten saunamää riin suhteutettuina, ja helpommin tartunnan saa julkisilta paikoilta ja ihmispaljouksista. Tehokkain keino estää tartuntoja on olla menemättä yleiseen saunaan kipeänä tai avojaloin jalkasilsan ollessa aktiivinen. Paras tapa suo jautua saunapinnoilla mahdollisesti muhivilta bakteereilta on laudeliinan käyttäminen. Lauteiden huuhtele minen oman saunavuoron jälkeen ei auta bakteerien poistamiseen. Taloyhtiön saunalle riittävä hygieniataso on sauna ja pesutilo jen asianmukainen ja säännöllinen siivoaminen sekä lauteiden pesemi nen harjalla. Saunan hygieenisyyteen voi vaikuttaa valitsemalla helposti puh taana pidettävät lauteet, jotka saa nostettua pystyyn. PS Myytin mursi Suomen Saunaseura ry:n johtokunnan jäsen ja syöpätautien erikoislääkäri Heikki Junkkari . Vastaus: Myytti: Saunasta voi tarttua pöpöjä12 KOTITALO | 2–2025 KÄY PEREMMÄLLE LAKI & SOPIMUS Mitä eriävän mielipiteen kirjaaminen tarkoittaa? MITÄ ERIÄVÄN MIELIPITEEN KIRJAAMINEN TARKOITTAA ISÄNNÖINTILIITON LAKIASIANTUNTIJA SARA RINTAMO? ISÄNNÖITSIJÄ tai hallituksen jäsen voi kirjauttaa eriävän mieli- piteensä pöytäkirjaan, jos hän vastustaa kokouksen päätöstä. Kirjaus- mahdollisuudella on tärkeä rooli hallituksen kokouksessa. Sen avulla isännöitsijä tai hallituksen jäsen voi pääsääntöisesti välttyä korvaus- vastuulta, jos päätös todetaan lain tai taloyhtiön edun vastaiseksi. Isännöitsijälle eriävä mielipide on käytännössä ainoa keino vaikuttaa päätökseen, sillä hänellä ei ole kokouksessa äänivaltaa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan isännöitsijällä ja hallituksen jäse- nellä on aina oikeus jättää eriävä mielipiteensä hallituksen kokouk- sessa. Yhtiökokouksen osalta vastaavaa mainintaa laissa ei ole. Osakkaalla ei siis ole oikeutta vaatia eriävän mielipiteen kirjaamista yhtiökokouksen pöytäkirjaan, mutta yleensä yhtiökokouksessakin eriävän mielipiteen voi jättää. Eriävä mielipide viittaa yleensä siihen, että osakas harkitsee moi- tekanteen nostamista päätöksestä. Eriävän mielipiteen kirjaamisella voidaan välttyä äänestykseltä, jonka lopputulos näyttää koeäänes- tyksessä täysin selvältä ja jossa osakas on jäänyt vähemmistöön. Näin osakas edelleen säilyttää moiteoikeuden. MILLAISISSA TILANTEISSA ERIÄVÄ MIELIPIDE KIRJAUTETAAN? VARSINAISIA rajoitteita eriävän mielipiteen jättämiseen ei ole. Hallituksen kokouksessa se koskee useimmiten taloyhtiön kun - nossapitoa, lainvastaisia päätöksiä tai asunnon hallintaanottoa maksamattomien vastikkeiden vuoksi. MITEN ERIÄVÄN MIELIPITEEN JÄTTÄMINEN TAPAHTUU? ERIÄVÄ mielipide on erityisesti hallitustyöskentelyssä painava toi- menpide, ja sen jättämistä tulee käyttää vasta viimeisenä keinona, jos hallitus on laiminlyömässä jotakin sille kuuluvaa velvoitettaan. Eriävä mielipide ilmoitetaan kokouksessa, mutta sitä voi täyden- tää myöhemmin kirjallisesti. Hallituksen jäsenen tai isännöitsijän kannattaa ilmoittaa eriävä mielipiteensä myös taloyhtiön toimin- nan- tai tilintarkastajalle. Tuomas Lehtonen Kokouspöytäkirjaan kirjatulla eriävällä mielipiteellä voi välttyä päätöksestä mahdollisesti aiheutuvasta korvausvastuusta. 48 % 2,5 milj. Lähde: Energiateollisuus ry TALOYHTIÖN 50-VUOTISPÄIVILLÄ TARJOSIMME OSAKKAILLE KAKKUKAHVIT. Uusiutuvien energian lähteiden osuus kauko lämmön tuotannossa on kasvanut vuodesta 2010 lähtien 18 prosentista 48 prosenttiin. Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidi päästöt olivat viime vuonna 2,5 miljoonaa tonnia. @kotitalo@kotitalolehti NUMEROT13 KOTITALO | 2–2025 KÄY PEREMMÄLLE TIESITKÖ? YHÄ useampi asunto-osake- kauppa solmitaan digitaalisena asuntokauppana ilman käyntiä pankissa. Ensimmäinen digitaali- nen asuntokauppa eli Dias-kauppa solmittiin Suomessa lähes kuusi vuotta sitten, ja sen jälkeen säh- köisesti allekirjoitettuja kauppoja on tehty jo noin 80 000 kappaletta. Viime vuosi oli digitaalisen asuntokaupan kasvun vuosi: Dias-kauppoja tehtiin 30 pro- senttia enemmän kuin edellis- vuonna ja lokakuussa ennätyk- selliset 2 000 kappaletta. Dias on pankkien ja kiinteis- tönvälittäjien yhdessä kehittämä asuntokaupan digitaalinen kaupankäyntijärjestelmä, joka kokoaa yhteen asuntokaupan kaikki osapuolet. Lähes puolet kiinteistönvälittäjien tekemistä asunto-osakekaupoista tehdään tällä hetkellä Diasin avulla, mutta tavoitteena on, että seuraavan viiden vuoden sisällä kaikki asuntokaupat solmitaan digitaalisesti. Digitaalisessa asuntokaupassa välittäjä lähettää kaupan Diasiin pankin tarkastettavaksi, jonka jälkeen kaupan osapuolet saavat kutsun asiakirjojen sähköiseen allekirjoitukseen. Pankit hoitavat kauppahinnan, varainsiirtoveron ja välityspalkkion maksamisen, välittäjä tekee varainsiirtovero- ilmoituksen sekä lähettää Dias-dokumentit tarvittaessa isännöitsijälle. PS Digitaalinen asuntokauppa arkipäiväistyy ENNEN JA HUOMENNA Talonmies lyö pingispalloa taloyhtiön tiloissa vuonna 1956. Runsasjoukkoinen yleisö katselee. UA SAARINEN / MUSEOVIRASTO 20 VUODEN KULUTTUA 100 VUOTTA SITTEN SAMOISSA kau punkitaloissa asui kaikenlaisia ihmi siä: paraatipuolen lukaaleissa säätyläisiä ja pihan puo len hellahuoneissa työläisiä ja muuta vaatimattomampaa väkeä. Jokainen tiesi paikkansa hierarkiassa. Tämä tavallaan helpotti kohtaami sia: yhdellä vilkaisulla jokainen tiesi kuka oli kuka ja kuinka tätä tuli ter vehtiä. Korkeaarvoisia puhuteltiin kolmannessa persoonassa ja tittelillä ”Kuinka kauppaneuvoksetar voi?”, joka vastasi pyykkärille: ”Huomenta Selma”. Erotuksena naispuolisesta palvelusväestä talonmies kulki suku nimellään: ”Päivää Lahtinen”. Oikeakielisyysmiehet koettivat rohkaista suomalaisia teitittelemään, mutta tapa tuntui luontevalta lähinnä samansäätyisten, jo hiukan toisiaan tuntevien kesken. Miten kohdata naapuri? OVIKYLTISSÄ lukee edelleen pelkkä sukunimi, mutta tietoverk kojen kautta naapurukset saavat toisistaan selville vaikka mitä. Miten siis kohdata rappukäytävässä uusi ihminen, josta saatetaan jo tietää musiikkimaku, viimeisimmät loma kohteet ja siellä syödyt herkut? Ihmisenä olemisen perusasiat eivät muutu: kaipaamme sekä omaa rauhaa että yhteyttä toisiimme. Kamppailu yksityisyyden ja yhä syvemmin ihmisen elämään porautu vien tietojärjestelmien välillä jatkuu. Tietoisuus tästä jännitteestä kasvaa ja toivottavasti myös kykymme luovia siinä. Kasvokkain kohtaamista ei korvaa mikään. Lämmin hymy ja tervetulo toivotus. Siitä alkaa hyvä naapuruus tulevaisuudessakin. SK TEEMA YhteisöKOTITALO | 2–2025 15 Tässä osiossa parannetaan asumisen laatua. Parempaa asumista TUOMAS IKONEN TALOYHTIÖIDEN keskikoko kasvaa hitaasti mutta varmasti. Se johtuu siitä, että asuinrakentamisen paino piste on kerrostaloissa ja kasvu keskuksissa. Asuntomäärä kasvaa ja samalla asuntojen keskikoko pienenee taloyhtiöissä. – Viime vuosina on rakennettu paljon uusia kerrostaloja, ja rakenta minen painottuu suurimpiin kaupun keihin, joissa tonttimaa on kaikkein arvokkainta, Kiinteistöliiton pääeko nomisti Jukka Kero sanoo. Isossa taloyhtiössä on puolensa ja puolensa. Mitä enemmän asukkaita ja kiinteää omaisuutta, sitä suurempi työmaa on isännöitsijällä, huolto firmalla ja taloyhtiön päättäjillä. Mutta on koosta paljon etuakin. Parhaimmillaan taloyhtiö on aktiivi nen yhteisö, jossa asukkaat huo lehtivat yhdessä siitä, että talossa on viihtyisää asua ja viettää vapaa aikaa. Seuraavalta sivulta alkavassa jutussa kerromme taloyhtiöstä, jossa on menoa ja meininkiä kuin pienessä kylässä. Janne Laitinen Koosta on etua taloyhtiössä TEEMA YhteisöLeikkejä hiekkalaatikolla. Lapset Frida Salminen, Pihla Jenu, Veli Pimperi, Aarni Kylmälä ja Oili Haukka Jaakko Pimperin ympärillä. Vieressä seisoo Mikko Salminen.KOTONA Taloyhtiö, johon tullaan jäädäkseen Asunto-oy Koskentie on poikkeuksellinen taloyhtiö niin kokonsa kuin vahvan yhteis henkensä puolesta. Yhteisöllisyys syntyy arjessa ja saunan lauteilla. TEKSTI Janne Laitinen KUVAT Marjaana Malkamäki TEEMA YhteisöKOTITALO | 2–2025 J a sitten saunaan! Punaposkista väkeä kerääntyy tiistai-iltana Koskentien saunalle. Hiki on otettu pintaan pelaamalla pipolätkää läheisellä Litukanpuiston kentällä. Lenkkisauna löytyy monista taloyhtiöistä, mutta Koskentiellä kiukaat ovat tavallista järeämpää kaliiperia. Entinen yleinen sauna pitää sisällään kaksi pellettiläm- mitteistä saunaosastoa. Se palvelee Saku Suksi ja tyttärensä Gloria Muikku, sekä Aarni Kylmälä vilvoittelemassa saunan lomassa. myös tilaussaunana. Taloyhtiöstä löytyy myös sähkölämmitteinen perhesauna. Isojen kiukaiden lämmittäminen on melkein koko päivän urakka. Mutta se on sen arvoista, eikä vain mahtavien löylyjen takia. Koskentiellä yhdessä saunomisella on vuosikym- menten perinne. – Olen asunut monessa taloyhtiössä, mutta ei niiden 19 KOTITALO | 2–2025 PAREMPAA ASUMISTA lenkkisaunoissa yleensä näe naapu- reita. Minulle Koskentien sauna on ollut keskeinen paikka tutustua talon väkeen, kertoo pari vuotta talossa asunut asukastoimikunnan jäsen Saku Suksi. Tampereen Kalevassa sijaitseva Asunto-oy Koskentie on monella tapaa poikkeuksellinen taloyhtiö. Se on sitä jo kokonsa puolesta: raken- nuksia on kaikkiaan 11 ja asukkaita yli 400. Paljon on myös tapahtumia ja toimintaa, lautapeli-illoista ulkoilmaelokuviin ja katubaarista puistojoogaan. Mistä tällainen yhteisöllisyys kumpuaa, ja mitä ison taloyhtiön pyörittäminen vaatii isännöinniltä ja päättäjiltä? YHTEISIÄ PÄÄTÖKSIÄ Koskentiellä yhteisöllisestä toimin- nasta vastaa asukastoimikunta. Se on epävirallinen, eli sillä ei ole varsi- naista päätösvaltaa yhtiössä. Asukas- toimikunta on kuitenkin tärkeässä roolissa järjestämässä esimerkiksi syystalkoita ja tapahtumia. – Osallistuminen on vapaaeh- toista. Jokainen voi osallistua oman Isännöintipalvelu Järvisen Jonna Rantala vastaa suuren taloyhtiön isännöinnistä. elämäntilanteensa ja kykyjensä mukaan, Suksi kuvailee. Media-alalla työskentelevä Suksi on tehnyt itse esimerkiksi flyereita, joissa kerrotaan taloyhtiön tapahtumista. Taloyhtiön hallitus myöntää asu- kastoimikunnalle vuosittain toimin- ta-avustuksen. Se saa tuottoja myös taloyhtiön viljelylaatikoiden vuokrista. – Pienelläkin budjetilla voi saada paljon aikaan. Enemmän kyse on siitä, että ihmiset laittavat toimintaan omaa aikaansa, Suksi sanoo. Yhteisöllisyys ei ole yksin asukas- toimikunnan varassa. Järjestetyn ohjelman lisäksi yhteishenki näkyy asukkaiden arjessa. Kun Suksi muutti taloon, hän laittoi asukkaiden yhtei- selle Facebook-sivulle viestin, että tarvitsisi asuntoonsa kalusteita. – Heti tuli monta yhteydenottoa. Naapurit tarjosivat verhoja, mattoja ja astioita. Taloyhtiön lapsiperheillä on oma Whatsapp-ryhmä, jossa on helppo kysellä seuraa luistelemaan ja pihaleikkeihin. Ryhmässä liikkuu myös nopeasti tieto kadonneista tavaroista. Naapureista on myös lastenhoitoapua. Talon pääasiallisena viestintäkana- vana on Viilu, josta löytyvät keskuste- lupalstat sekä tiedot ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi kokouksista. Palvelussa hoituvat myös vikailmoi- tukset ja yhteydenotot isännöitsijälle. ASUKKAITA MONESSA POLVESSA Asukkaat puhuvat ”Koskentien hengestä”. Se on tarttunut myös taloyhtiön kerhotiloja käyttäviin vuokralaisiin. Esimerkiksi paikalli- sella polkupyöräseuralla on yhtiössä omat tilat, ja seura osallistuu taloyh- tiön kevättalkoisiin, joissa sen jäsenet huoltavat asukkaiden polkupyöriä. Yhteisöllisyydellä on Koskentiellä vahvat perinteet, sanoo isännöitsijä Jonna Rantala Isännöintipalvelu Järvisestä. – Siitä on tullut itseään ruokkiva ilmiö. Tuntuu, että taloyhtiö vetää puoleensa ihmisiä, joita yhdessä tekeminen kiinnostaa. Pienelläkin budjetilla voi saada paljon aikaan. Enemmän kyse on siitä, että ihmiset laittavat toimintaan omaa aikaansa.Next >